Tervetuloa Sekasin-chattiin!

Chattiin pääset klikkaamalla vihreää puhekuplaa.

(Pahoittelemme pitkiä odotusaikoja chatin ruuhkautuessa erityisesti iltaisin).

——

Jokainen on joskus sekasin. Tule juttelemaan.

Musta tuntuu..

Ahdistaa

Moni meistä tietää, miltä ahdistus tuntuu. Se on kehon tapa sanoa, että nyt täytyy rauhoittua tai pysähtyä: Jokin stressaa tai aiheuttaa liikaa vaivaa.

Esimerkiksi kouluhommat ja työt, suhteet kavereihin, muuttaminen uuteen kotiin, opiskelun aloittaminen ja koulun vaihtaminen ovat normaaleja asioita, jotka ahdistavat meitä kaikkia joskus.

Ahdistus voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä, voimakkaalta kohtaukselta tai sitten ahdistus jää ikään kuin päälle ja kestää pitkään. Olo tuntuu levottomalta, hermostuneelta ja ärsyyntyneeltä. Käyt uudestaan ja uudestaan läpi tyhmiä tilanteita päässäsi. Sydän hakkaa, rintaan ja päähän koskee, hikoiluttaa.

Perutko usein menoja kavereiden kanssa viime hetkellä? Jäätkö sittenkin mieluummin kotiin ja sängyn pohjalle makaamaan?

Tuntemattomien ihmisten tapaaminen ja uudet tilanteet voivat olla stressaavia. On helppoa ja turvallista jäädä kotiin, koska silloin et tule arvostelluksi, sinua ei tuomita etkä vahingossakaan tee mitään sellaista, mitä katuisit myöhemmin. Trust me, we’ve all been there!

Oletko miettinyt, mistä valintasi vetäytyä johtuu? Ehkä kuitenkin haluaisit nähdä ihmisiä, mutta jostain syystä et osaa etkä pysty. Siinä ei ole mitään hävettävää! Kannattaa puhua olostasi jollekin, vanhemmalle, kaverille, opettajalle tai valmentajalle. Kun puhut tunteistasi, niistä tulee todellisia asioita eikä suuria mörköjä kaapissa.

Oletko saanut tai saatko kohtauksia, joiden aikana tunnet kuolevasi, menettäväsi tajuntasi tai tulevasi hulluksi?

Paniikkikohtaus tulee nopeasti, ilman näkyvää syytä ja tuntuu toden totta siltä kuin kuolisi. Sydän hakkaa, hikoiluttaa, et saa henkeä, kurkkua kuristaa, kroppa kramppaa ja kylmät ja kuumat aallot vapisuttavat koko kehoa. Kun kohtaus menee ohi, olet väsynyt ja hämmentynyt.

Jos ja kun paniikkikohtaukset toistuvat, ne alkavat ahdistaa ja osaltaan aiheuttavat enemmän paniikkikohtauksia. Paikat ja tilanteet, joissa kohtauksia tulee, voivat muodostua mahdottomiksi ja yrität vältellä niitä. Täysin normaalit tilanteet voivat olla kohtausten takia vaikeita: leffateatteri, kaupassa käynti, liikuntasali.

Jos tiedät, että saat kohtauksia, kerro siitä kavereillesi ja muille. Kerro, miten he voivat auttaa sinua, jos saat kohtauksen. Kun puhut siitä, häpeä hälvenee. Samalla pelko itse paniikkikohtauksia vastaan lievenee. Voit myös harjoitella kohtauksia aiheuttavia tilanteita kavereiden kanssa, niin pelko pikkuhiljaa lievenee ja menettää voimansa.

Jos saat paniikkikohtauksen, toimi näin:

  • Siirry rauhalliseen paikkaan tai nurkkaan, mutta älä poistu tapahtumapaikalta kokonaan.
  • Keskity hengittämiseen – hengitä tasaisesti sisään ja ulos.
  • Pyydä lähellä olevaa ihmistä pysymään lähellä. Jos hän on tuttu, pyydä häntä esimerkiksi pitämään sinua kädestä tai silittämään selkääsi.
  • Paniikkikohtaus ei ole vaarallinen eikä siinä ole mitään hävettävää. Et todellakaan ole ainoa, joka niitä saa.

Miten paniikista pääsee eroon? Lue lisää täältä.

On ollut sekavaa

Elämä tuntuu joskus hallitsemattomalta. Esimerkiksi paineet koulussa, stressi ihmissuhteissa ja kotona, huonosti nukutut yöt ja epäsäännöllinen syöminen tekevät olosta sekavan. Ongelmatilanteet kotona ja koulussa, kiusaaminen ja väkivaltaisuus hämmentävät oloa entisestään.

Kaikki isot muutokset elämässä ja stressiä aiheuttavat asiat vaikuttavat niin, että tuntuu, ettei itse ole oman elämänsä tasalla.

Sinä kuitenkin voit vaikuttaa omaan elämääsi monella tavalla. Myönteisesti omaan mielenterveyteen vaikuttaa ainakin se, että nämä perus osa-alueet ovat kunnossa:

mielenterveyden_kasi_450_outline

Miten omaa elämää voi opetella hallitsemaan? Tsekkaa täältä.

On tuntunut vähän oudolta

Katkeilevatko ajatuksesi? Oletko itkeskellyt? Onko muiden vaikea ymmärtää, mitä sanot ja kerrot? Oletko kuullut ääniä, joita muut eivät kuule?

Mielemme reagoi stressiin eri tavoin.

Joskus elämän ahdistavuus voi aiheuttaa sen, että omista ajatuksista ja teoista on vaikea saada kiinni.

Saatat vältellä ihmisiä, eristäytyä huoneeseesi, itkeskellä ja toistella sanoja ja lauseita vain itsellesi.

Varsinkin humalassa tai huumeissa saatat myös kokea epätodellisia asioita: Voit kuulla ääniä, joita muut eivät kuule, nähdä asioita, joita muut eivät näe, ja kokea itsesi esimerkiksi voimakkaammaksi, nopeammaksi ja supervoimia saaneeksi tyypiksi.

Jos tunnistat itsesi, sinun kannattaa puhua siitä vanhemmillesi, kaverillesi, terkkarille ja jollekin muulle turvalliselle ihmiselle.

Et ole tehnyt mitään väärää, eikä sinulla ole mitään hävettävää. Mielesi on ylirasittunut ja reagoi siksi voimakkaasti ja sekavasti. Kun puhut asiasta, saat tukea ja pääset taas kärryille omista ajatuksistasi. Tällaisestakin elämään tulevasta kriisistä voi selviytyä ja tunteita oppia hallitsemaan. Tsekkaa lisää täältä.

Masentaa

Alakuloisuus ja surullisuus ovat tavallisia tunteita. Ohimenevät ärsytykset ja mielipahan tunteet kuuluvat elämään, niitä on meillä kaikilla. Jostain muusta voi olla kyse silloin, kun alakuloisuus kestää useita päiviä ja se on lamaannuttavaa: Mikään ei tunnu kivalta, ei jaksa tehdä mitään, kaikki on harmaata. Voi olla, että vetäydyt syrjään koulussa etkä jaksa keskittyä, et saa unta ja nukut huonosti, mikään ei maistu tai sitten syöt entistä enemmän, lohduksi.

Masennus on mielen suojamekanismi.

Se suojelee meitä, kun kuormaa olisi liiaksi asti eli silloin, kun elämässä on liikaa vastoinkäymisiä. Riidat, vastoinkäymiset ja menetykset kuormittavat mieltä. Kiusaaminen, hyvien kavereiden puute, ulkopuolisuus ja perheen sisäiset ongelmat voivat myös vaikuttaa synkkään mieleen.

Yleisesti myös elämän paineet ja odotukset, stressi ja unenpuute rasittavat. Muista, että masennus ei missään nimessä ole sinun syysi eikä sille yleensä ole yhtä yksittäistä aiheuttajaa. Et ole tehnyt mitään väärin. Omasta olosta kannattaa puhua. Puhuminen tekee siitä todellista ja helpommin hahmotettavaa. Kun puhut jollekin toiselle, ymmärrät itsekin oloasi paremmin. Puhu siis kaverille, vanhemmalle, ihastukselle, opelle, kummille tai jollekin muulle turvalliselle aikuiselle.

Kun puhut tilanteestasi, huomaat, että todella moni on kokenut samaa ­ ja selvinnyt siitä. Elämässäsi on toivoa ja lukemattomia mahdollisuuksia, vaikka nyt tuntuisi miten kamalalta.

Sinäkin voit selvitä, ja yksin ei tarvitse jäädä.

Jos puhuminen aikuisen kanssa tuntuu vaikealta, ota avuksi tämä lomake.

Täytä se, tallenna itsellesi ja näytä se sitten jollekin aikuiselle. Niin pääsette juttelussa helposti alkuun.

Masennuksen omahoito-ohjelma tarjoaa tietoa masennuksesta ja työkaluja siitä selviytymiseen. Voit käydä koko omahoito-ohjelman läpi tai valita itsellesi sopivimmat työkalut sen mukaan, mitkä tuntuvat juuri sinusta hyödyllisiltä. Siitä voi olla apua, vaikka sinulla ei olisikaan masennusta. Tsekkaa täältä.

Ei pysty keskittyy

Kuulostaako tutulta? Päätät tehdä läksyt ja hetken päästä kaiveletkin Youtubesta kirahvi-videoita. Yrität kuunnella äitisi puhetta, mutta yhtäkkiä huomaat, ettet muista viimeisistä minuuteista mitään. Pitäisi istua paikallaan, mutta heilutat jalkojasi kärsimättömänä. Keskittyminen on aivojen ja ajattelun kovaa työtä. Jos se tuottaa vaikeuksia, mahdollisia syitä on monia.

On luonnollisesti kivaa, kun elämässä on paljon kivaa tekemistä. Koulu, harrastukset, kaverit, pelaaminen ja kavereiden kanssa juttelu somessa vie kuitenkin energiaa. Niiden vastapainoksi mieli tarvitsee hiljaisuutta ja lepoa, eli rauhallista yksinoloa ja unta. Kun varaat nukkumiselle tarpeeksi aikaa, jaksat päivän aikana keskittyä helpommin.

Jos esimerkiksi kouluhommiin keskittyminen tuntuu mahdottomalta ja jatkuvasti hankalalta, kannattaa rohkeasti jutella opettajan kanssa.

Koulujen tukirakenteet on tehty sitä varten, että oppiminen on mahdollista ja mahdollisimman helppoa jokaiselle. Jos aivosi toimivat vähän eri tavalla,­ mitä sitten! Koulu voi tukea sinua tässä. Lue lisää täältä.

Sama pätee siihen, jos tuntuu, että sinulla on jatkuvasti energiaa. Olet jatkuvasti menossa ja liikkeellä, ja paikallaan pysyminen on tuskaa. Keskittymisesi herpaantuu helposti etkä jaksa pitkään syventyä yhteen asiaan, koulussa luentoon tai kotona leffaan. Lue lisää keskittymisen ongelmista täältä.

Keskittymisvaikeudet ovat todella yleisiä. Et ole yhtään huonompi tai tyhmempi siksi, että aivosi toimivat hieman eri tavalla kuin joidenkin muiden. Kun puhut vanhemmillesi ja opettajillesi, saat keinoja tekemisen hahmottamiseen ja opit itse hallitsemaan ajatuksiasi paremmin. Ota avuksi keskusteluun esimerkiksi tämä lomake.

Syöminen hämmentää

Tunnetko itsesi lihavaksi ja rumaksi, vaikka muut väittävät, että olet kaunis ja laiha? Huolestuttaako, ettet pysty hallitsemaan syömäsi ruuan määrää? Yritätkö oksentaa, koska olet epämiellyttävän kylläinen? Oletko tarkkailut painoasi viime aikoina? Tunnetko mielihyvää, kun kontrolloit syömistäsi? Tuntuuko sinusta, että syömisen kautta pystyt kontrolloimaan koko elämääsi?

Ehkä vastaat joihinkin näistä kysymyksistä kyllä. Ehkä et osaa sanoa, mikä ruuassa häiritsee, mutta jokin suhteessasi siihen tuntuu oudolta. Voi olla, että sinulla on syömishäiriö. Lisää tietoa erilaisita tiloista löydät alta.

Se, miten mahdollinen syömishäiriösi ilmenee, ei ole olennaista. Tärkeintä on se, että jos sinulla on syömishäiriö, kyseessä on sairaus, joka ei ole sinun vikasi. Se ei ole itse valittu käyttäytymismalli, eikä liity pelkästään painoon ja ulkonäköön. Syömishäiriö on sairaus, johon sinä saat pyytää apua ja jota voidaan hoitaa.

Mitä enemmän koet, että kohdat sopivat sinuun, sitä tärkeämpää olisi ehkä keskustella asiasta jonkun kanssa.

Onko syöminen sinusta tuskallista ja pelkäät lihovasi?

  • Tunnet itsesi lihavaksi, ihan sama mitä muut sanovat
  • Pyrit pudottamaan painoa, ja pitämään sen alhaalla kaikin keinoin
  • Liikut paljon, mutta syöt vähän
  • Syöt rituaalinomaisesti tai seuraat tarkasti jotain dieettiä
  • Olet usein väsynyt ja palelet helposti

Jostain syystä suhteesi ruokaan on ehkä vääristynyt. Lisää tietoa löydät täältä.

Syötkö toistuvasti niin paljon, että sinulle tulee huono olo?

  • Et aina pysty hallitsemaan syömistäsi ja lopettamaan, kun olet täynnä
  • Syöt silloin, kun kukaan ei näe
  • Syöminen tuntuu väärältä ja syytät itseäsi pienestäkin annoksesta
  • Oksennat tai käytät lääkkeitä syömisen jälkeen, jotta et lihoisi ruuasta

Ahmintahäiriö on syömishäiriöistä todennäköisesti yleisin, vaikka se ei ole yhtä laajasti tunnettu kuin esimerkiksi anoreksia tai bulimia. Siitä voi opetella päästämään irti. Lue lisää häiriöstä ja siitä, miten siitä voi päästä eroon täältä.

Onko ruuan terveellisyys sinusta tärkeää?

  • Pyrit syömään aina terveellisesti
  • Noudatat tarkkaa dieettiä ja sääntöjä syömisessä
  • Pidät kirjaa syömisestäsi ja lasket kaloreita

Terveellinen syöminen on lähtökohtaisesti tietenkin hyvä asia. Jos ruuan ajattelu valtaa arkesi, voi olla, että kaipaisit apua. Lue lisää täältä.

On suhteesi ruokaan millainen tahansa, muista, että sinä olet kaunis ja tärkeä tyyppi. Jos nämä asiat pohdituttavat ja aiheuttavat elämääsi harmia, juttele siitä jonkun kanssa.

 

Kotona on vaikeeta

Kaikissa perheissä on erimielisyyksiä ja riitoja. Kenenkään ei kuitenkaan pidä pelätä omia perheenjäseniään tai kokea perheen takia jatkuvaa ahdistusta.

Turvallinen ja toimiva perhe muodostuu mm. tällaisista asioista:

  • Teette perheen kanssa kivoja asioita yhdessä.
  • Puhutte perheen kesken toisillenne yleensä ystävällisesti.
  • Voit puhua vanhemmillesi vaikeistakin asioista ja kertoa mielipiteesi.
  • Voit tuoda kotiin kavereita.
  • Kukaan ei lyö tai satuta toista kotonanne.
  • Kukaan ei koskettele sinua silloin, kun et sitä halua.
  • Sinulla on turvallinen olo vanhempien ja sisarusten kanssa.
  • Sinua lohdutetaan, jos olet surullinen.
  • Sinulla on kotona seuraa etkä ole kodissasi yksinäinen tai ulkopuolinen.
  • Saat kotona ruokaa.
  • Uskallat kertoa, jos olet tehnyt jotain väärää.

Jos kaikki edelliset kohdat ovat mielestäsi totta, kotisi on todennäköisesti turvallinen ja sinullakin on kaikki hyvin. Jos listassa on kohtia, jotka eivät kotonasi toteudu, mieti: Voisitko puhua asiasta vanhempien tai sisarusten kanssa? Jos et, voisitko puhua esimerkiksi isovanhempien, kummin, opettajan, koulun terkkarin tai jonkun muun tutun aikuisen kanssa?

Ota avuksi keskusteluun esimerkiksi tämä pohja.

Sinun ei tarvitse hävetä kotiolojasi. Voit myös saada apua jos niin haluat. Lue lisää täältä.

 

Satutan itseäni

Satutat itseäsi. Ehkä viiltelemällä, ehkä polttamalla, ehkä hakkaamalla seinää, tai muulla tavalla. Joskus itsensä satuttaminen kerran tai kahdesti on sitä, että kokeilet. Etsit rajoja. Haluat tietää, miltä se tuntuu. Kerrankin kokeileminen on vaarallista.

Jos satutat itseäsi uudelleen ja uudelleen, elämässäsi on jokin vinossa. Elämäsi tuntuu ehkä liian tuskalliselta. Fyysisen kivun aiheuttaminen vie ajatuksesi pois henkisestä tuskasta. Hetken ajan et tunne mitään muuta, ja se helpottaa. Kipu on koukuttavaa. Ehkä ensin vain kokeilit, miltä satuttaminen tuntuu, ehkä huomasit kivun sattumalta. Nyt sitä on vaikea lopettaa, vaikka haluaisitkin. Sinulla ei ole mitään hävettävää.

Et ole tehnyt mitään väärää, eikä kukaan voi tuomita sinua tekojesi perusteella.

Et myöskään ole ainoa, joka on joskus satuttanut itseään.

Mutta. Miksi teet niin? Kivun aiheuttaminen ei lievitä ahdistusta kuin hetkeksi. Elämässäsi on jotain, mitä et ole käsitellyt. Se ei katoa kivulla mihinkään. Viiltelemisen taustalla olevaa pahaa oloa voi lähteä purkamaan muilla keinoilla. Jos viiltelyä tuntuu tapahtuvan nimenomaan tietyissä tilanteissa, mieti, voisiko nämä tilanteet estää ennalta tai voisitko toimia silloin jotenkin toisin. Voisiko ahdistavan tilanteen jälkeen mennä ulos kävelemään, viestittää kaverille tai mennä kuumaan suihkuun? Jos totut viiltelemiseen, turvaudut siihen jatkossa entistä helpommin. Aina ei ole helppo tietää, mitkä asiat ovat johtaneet viiltelyyn ja miksi sitä tekee. Syitä siihen on juuri sen takia hyvä pohtia jonkun ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi koulun terveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi on koulutettu auttamaan tällaisissa tilanteissa.

Apua on olemassa. Jos haluat ensin pohtia asiaa itse, tee Vapaaksi viiltelystä ­ohjelman ajattelutehtäviä.

Jos haluaisit ottaa asian puheeksi aikuisen kanssa, mutta et oikein tiedä, miten, ota avuksi tämä lomake. Täytä se talteen itsellesi ja näytä se aikuiselle. Sen avulla pääsette juttelussa alkuun.

Oon huolissani kaverista

Hyvä! On hienoa, että olet huolissasi kaveristasi. Se tarkoittaa, että välität hänestä ja hänellä on elämässään ainakin yksi oikea ystävä.

Olet täällä ehkä siksi, ettet oikein tiedä, mitä tehdä seuraavaksi. Olet huolissasi kaveristasi, mutta miten voisit auttaa tai ottaa asian puheeksi?

Yksinkertaisin tapa auttaa on olla läsnä.

Järjestä kaverisi kanssa jotain kivaa tekemistä kahdestaan tai porukalla. Laita hänelle viestejä ja kysy kuulumisia. Usein jo tunne siitä, että joku ystävä on olemassa ja kokee toisen tärkeäksi, auttaa kaverin olotilaa.

Jos haluat puhua kaverisi kanssa, voit kokeilla esimerkiksi tätä:

  • Varaa juttelulle rauhallinen paikka kahden kesken. Menkää esimerkiksi kahville tai jutelkaa omassa huoneessa.
  • Kysy kaveriltasi avoimia kysymyksiä, kuten “Miten sä olet voinut?” tai “Mitä sulle kuuluu?” sen sijaan, että kysyisit vain “Onko sulla kaikki ok?” Siihen on helppo vastata joo joo.
  • Kuuntele enemmän kuin puhut itse. Voi olla, että aihe on kaverillesikin vaikea, eikä hän pysty puhumaan siitä heti avoimesti. Pelkkä läsnäolo, yhdessä juttelu ja tunne siitä, että sinua kiinnostaa, voi merkitä kaverillesi jo paljon.
  • Jos kaverisi avautuu, voitte pohtia yhdessä, mitä tilanteelle voisi tehdä. 
  • Keskustelun lopuksi tee kaverillesi selväksi, että välität hänestä ja olet läsnä, jos hän haluaa jatkossakin jutella.

Jos kaverisi tilanne vaikuttaa vakavalta, kerro jollekin luotettavalle aikuiselle. Se saattaa tuntua tyhmältä, mutta on lopulta kaverisi parhaaksi. Voisitko kertoa esimerkiksi omille vanhemmillesi tai kaverisi vanhemmille? Aikuiselle kertominen on tärkeää varsinkin silloin, jos kaverisi satuttaa itseään tai puhuu itsemurhasta. Voitte mennä esimerkiksi yhdessä juttelemaan koulussa kuraattorille tai koulupsykologille.

Muista myös, että sinun vastuullasi ei ole se, mitä valintoja kaverisi lopulta tekee. Omiin valintoihisi voit vaikuttaa: olla läsnä, kuunnella ja auttaa omien kykyjesi mukaan. Muista myös pitää huoli itsestäsi!

Lisää tietoa ja apukeinoja löydät esimerkiksi täältä.

Alkoholi

Kaikki kielletty on kiinnostavaa. Kun tuntuu siltä, että “kaikki muutkin” juovat alkoholia tai muita aineita, ryhmäpaine patistaa sinuakin kokeilemaan. Et halua olla nössö.

Tiesitkö, että 80 prosenttia yläasteikäisistä luulee muiden dokaavan enemmän kuin itse?

Alkoholi on K-18-tuota hyvästä syystä. Kun aikuisella riippuvuus alkoholiin kehittyy vuosien kuluessa, nuorelle yhtä vakava riippuvuus voi syntyä jo muutamassa kuukaudessa. Vastaavasti nuorelle alkoholinkäyttö voi aiheuttaa saman maksa- ja aivovauriot muutamassa kuukaudessa kuin aikuisen 1-3 vuoden alkoholinkäyttö. Alkoholi ei siis ole vaaratonta kenellekään, mutta sen haitat ovat erityisen vakavat nuorelle.

Alkoholi on katala aine, koska se aiheuttaa salakavalan helposti riippuvuutta. Kun aivot oppivat, että alkoholista saa mielihyvää, aivojen mielihyväkeskuksen kehitys häiriintyy. Muut kivat asiat alkavat tuntua vähemmän kivoilta. Lopulta ainoa asia, joka tuntuu kivalta yhtään, on alkoholin juominen.

Tuntuuko sinusta koskaan, että alkoholi hallitsee sinua eikä toisin päin? Ette enää näe kavereidesi kanssa muuten kuin dokatessa? Voi olla, että sinun pitäisi pohtia suhdettasi alkoholiin ja pyrkiä vähentämiseen. Se ei välttämättä ole heti alkuun helppoa, mutta se on mahdollista.

Voit lukea lisää esimerkiksi täältä http://www.a-klinikka.fi/haetko-apua/apua-verkossa tai täältä https://nuortenexit.fi/.

Muista, että alkoholi ei ratkaise ongelmiasi.

Mistä tietoa?

Nuorten mielenterveystalo

Nuorten mielenterveystalossa on luotettavaa tietoa, omahoito-ohjelmia ja palveluohjeausta nuorten mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyen. Nettipalvelu on avoin kaikille.

MLL:n Nuortennetissä on nuorille tietoa mm. seksuaalisuudesta ja seurustelusta, mielenterveydestä, kiusaamisesta ja päihteistä. Nuortennettiä ovat tekemässä nuoret itse.

Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löytyy paljon tietoa mielenterveydestä, sekä esimerkiksi vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyy tiedon lisäksi mielenterveyttä tukevia harjoitteita, joita voi tehdä missä tahansa. Hengitysharjoitukset auttavat esimerkiksi rauhoittumaan stressaavassa tilanteessa.

Koulussa

Koulusi terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kaikki henkilöitä, jotka on koulutettu auttamaan myös mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Jos et oikein tiedä, mitä heille pitäisi sanoa, voit ottaa avuksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän Huoli puheeksi -lomakkeen. Löydät sen täältä. (Linkki avaa PDF-tiedoston.)

Jos haluat jutella jonkun kanssa..

Netari ylläpitää päivittyvää listaa erilaisista kahdenkeskisistä ja avoimista chateistä ja niiden aukioloajoista. Netarin lista löytyy täältä.

 

 mieli_logo_small

 

SEKASIN247 FACEBOOKISSA  – SEKASIN-SARJA YLE AREENASSA

Sekasin-chat on Suomen Mielenterveysseuran koordinoima chat hanke.
Lue lisää