sekasin247-glow1

PALAA TAMMIKUUSSA 2017.


Jokainen on joskus sekasin.

Scrollaa alas, niin löydät tietoa, selfhelp-sisältöjä ja ohjauksia paikkoihin, joista saa apua.

meditaatio_2

Musta tuntuu

 

masiskupla_5

Just nyt tuntuu siltä että…

Ahdistaa

Moni meistä tietää, miltä ahdistus tuntuu. Se on kehon tapa sanoa, että nyt täytyy rauhoittua tai pysähtyä: Jokin stressaa tai aiheuttaa liikaa vaivaa.

Esimerkiksi kouluhommat ja työt, suhteet kavereihin, muuttaminen uuteen kotiin, opiskelun aloittaminen ja koulun vaihtaminen ovat normaaleja asioita, jotka ahdistavat meitä kaikkia joskus.

Ahdistus voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä, voimakkaalta kohtaukselta tai sitten ahdistus jää ikään kuin päälle ja kestää pitkään. Olo tuntuu levottomalta, hermostuneelta ja ärsyyntyneeltä. Käyt uudestaan ja uudestaan läpi tyhmiä tilanteita päässäsi. Sydän hakkaa, rintaan ja päähän koskee, hikoiluttaa.

Perutko usein menoja kavereiden kanssa viime hetkellä? Jäätkö sittenkin mieluummin kotiin ja sängyn pohjalle makaamaan?

Tuntemattomien ihmisten tapaaminen ja uudet tilanteet voivat olla stressaavia. On helppoa ja turvallista jäädä kotiin, koska silloin et tule arvostelluksi, sinua ei tuomita etkä vahingossakaan tee mitään sellaista, mitä katuisit myöhemmin. Trust me, we’ve all been there!

Oletko miettinyt, mistä valintasi vetäytyä johtuu? Ehkä kuitenkin haluaisit nähdä ihmisiä, mutta jostain syystä et osaa etkä pysty. Siinä ei ole mitään hävettävää! Kannattaa puhua olostasi jollekin, vanhemmalle, kaverille, opettajalle tai valmentajalle. Kun puhut tunteistasi, niistä tulee todellisia asioita eikä suuria mörköjä kaapissa.

Oletko saanut tai saatko kohtauksia, joiden aikana tunnet kuolevasi, menettäväsi tajuntasi tai tulevasi hulluksi?

Paniikkikohtaus tulee nopeasti, ilman näkyvää syytä ja tuntuu toden totta siltä kuin kuolisi. Sydän hakkaa, hikoiluttaa, et saa henkeä, kurkkua kuristaa, kroppa kramppaa ja kylmät ja kuumat aallot vapisuttavat koko kehoa. Kun kohtaus menee ohi, olet väsynyt ja hämmentynyt.

Jos ja kun paniikkikohtaukset toistuvat, ne alkavat ahdistaa ja osaltaan aiheuttavat enemmän paniikkikohtauksia. Paikat ja tilanteet, joissa kohtauksia tulee, voivat muodostua mahdottomiksi ja yrität vältellä niitä. Täysin normaalit tilanteet voivat olla kohtausten takia vaikeita: leffateatteri, kaupassa käynti, liikuntasali.

Jos tiedät, että saat kohtauksia, kerro siitä kavereillesi ja muille. Kerro, miten he voivat auttaa sinua, jos saat kohtauksen. Kun puhut siitä, häpeä hälvenee. Samalla pelko itse paniikkikohtauksia vastaan lievenee. Voit myös harjoitella kohtauksia aiheuttavia tilanteita kavereiden kanssa, niin pelko pikkuhiljaa lievenee ja menettää voimansa.

Jos saat paniikkikohtauksen, toimi näin:

  • Siirry rauhalliseen paikkaan tai nurkkaan, mutta älä poistu tapahtumapaikalta kokonaan.
  • Keskity hengittämiseen – hengitä tasaisesti sisään ja ulos.
  • Pyydä lähellä olevaa ihmistä pysymään lähellä. Jos hän on tuttu, pyydä häntä esimerkiksi pitämään sinua kädestä tai silittämään selkääsi.
  • Paniikkikohtaus ei ole vaarallinen eikä siinä ole mitään hävettävää. Et todellakaan ole ainoa, joka niitä saa.

Miten paniikista pääsee eroon? Lue lisää täältä.

On ollut sekavaa

Elämä tuntuu joskus hallitsemattomalta. Esimerkiksi paineet koulussa, stressi ihmissuhteissa ja kotona, huonosti nukutut yöt ja epäsäännöllinen syöminen tekevät olosta sekavan. Ongelmatilanteet kotona ja koulussa, kiusaaminen ja väkivaltaisuus hämmentävät oloa entisestään.

Kaikki isot muutokset elämässä ja stressiä aiheuttavat asiat vaikuttavat niin, että tuntuu, ettei itse ole oman elämänsä tasalla.

Sinä kuitenkin voit vaikuttaa omaan elämääsi monella tavalla. Myönteisesti omaan mielenterveyteen vaikuttaa ainakin se, että nämä perus osa-alueet ovat kunnossa:

mielenterveyden_kasi_450_outline

Miten omaa elämää voi opetella hallitsemaan? Tsekkaa täältä.

On tuntunut vähän oudolta

Katkeilevatko ajatuksesi? Oletko itkeskellyt? Onko muiden vaikea ymmärtää, mitä sanot ja kerrot? Oletko kuullut ääniä, joita muut eivät kuule?

Mielemme reagoi stressiin eri tavoin.

Joskus elämän ahdistavuus voi aiheuttaa sen, että omista ajatuksista ja teoista on vaikea saada kiinni.

Saatat vältellä ihmisiä, eristäytyä huoneeseesi, itkeskellä ja toistella sanoja ja lauseita vain itsellesi.

Varsinkin humalassa tai huumeissa saatat myös kokea epätodellisia asioita: Voit kuulla ääniä, joita muut eivät kuule, nähdä asioita, joita muut eivät näe, ja kokea itsesi esimerkiksi voimakkaammaksi, nopeammaksi ja supervoimia saaneeksi tyypiksi.

Jos tunnistat itsesi, sinun kannattaa puhua siitä vanhemmillesi, kaverillesi, terkkarille ja jollekin muulle turvalliselle ihmiselle.

Et ole tehnyt mitään väärää, eikä sinulla ole mitään hävettävää. Mielesi on ylirasittunut ja reagoi siksi voimakkaasti ja sekavasti. Kun puhut asiasta, saat tukea ja pääset taas kärryille omista ajatuksistasi. Tällaisestakin elämään tulevasta kriisistä voi selviytyä ja tunteita oppia hallitsemaan. Tsekkaa lisää täältä.

Masentaa

Alakuloisuus ja surullisuus ovat tavallisia tunteita. Ohimenevät ärsytykset ja mielipahan tunteet kuuluvat elämään, niitä on meillä kaikilla. Jostain muusta voi olla kyse silloin, kun alakuloisuus kestää useita päiviä ja se on lamaannuttavaa: Mikään ei tunnu kivalta, ei jaksa tehdä mitään, kaikki on harmaata. Voi olla, että vetäydyt syrjään koulussa etkä jaksa keskittyä, et saa unta ja nukut huonosti, mikään ei maistu tai sitten syöt entistä enemmän, lohduksi.

Masennus on mielen suojamekanismi.

Se suojelee meitä, kun kuormaa olisi liiaksi asti eli silloin, kun elämässä on liikaa vastoinkäymisiä. Riidat, vastoinkäymiset ja menetykset kuormittavat mieltä. Kiusaaminen, hyvien kavereiden puute, ulkopuolisuus ja perheen sisäiset ongelmat voivat myös vaikuttaa synkkään mieleen.

Yleisesti myös elämän paineet ja odotukset, stressi ja unenpuute rasittavat. Muista, että masennus ei missään nimessä ole sinun syysi eikä sille yleensä ole yhtä yksittäistä aiheuttajaa. Et ole tehnyt mitään väärin. Omasta olosta kannattaa puhua. Puhuminen tekee siitä todellista ja helpommin hahmotettavaa. Kun puhut jollekin toiselle, ymmärrät itsekin oloasi paremmin. Puhu siis kaverille, vanhemmalle, ihastukselle, opelle, kummille tai jollekin muulle turvalliselle aikuiselle.

Kun puhut tilanteestasi, huomaat, että todella moni on kokenut samaa ­ ja selvinnyt siitä. Elämässäsi on toivoa ja lukemattomia mahdollisuuksia, vaikka nyt tuntuisi miten kamalalta.

Sinäkin voit selvitä, ja yksin ei tarvitse jäädä.

Jos puhuminen aikuisen kanssa tuntuu vaikealta, ota avuksi tämä lomake.

Täytä se, tallenna itsellesi ja näytä se sitten jollekin aikuiselle. Niin pääsette juttelussa helposti alkuun.

Masennuksen omahoito-ohjelma tarjoaa tietoa masennuksesta ja työkaluja siitä selviytymiseen. Voit käydä koko omahoito-ohjelman läpi tai valita itsellesi sopivimmat työkalut sen mukaan, mitkä tuntuvat juuri sinusta hyödyllisiltä. Siitä voi olla apua, vaikka sinulla ei olisikaan masennusta. Tsekkaa täältä.

Ei pysty keskittyy

Kuulostaako tutulta? Päätät tehdä läksyt ja hetken päästä kaiveletkin Youtubesta kirahvi-videoita. Yrität kuunnella äitisi puhetta, mutta yhtäkkiä huomaat, ettet muista viimeisistä minuuteista mitään. Pitäisi istua paikallaan, mutta heilutat jalkojasi kärsimättömänä. Keskittyminen on aivojen ja ajattelun kovaa työtä. Jos se tuottaa vaikeuksia, mahdollisia syitä on monia.

On luonnollisesti kivaa, kun elämässä on paljon kivaa tekemistä. Koulu, harrastukset, kaverit, pelaaminen ja kavereiden kanssa juttelu somessa vie kuitenkin energiaa. Niiden vastapainoksi mieli tarvitsee hiljaisuutta ja lepoa, eli rauhallista yksinoloa ja unta. Kun varaat nukkumiselle tarpeeksi aikaa, jaksat päivän aikana keskittyä helpommin.

Jos esimerkiksi kouluhommiin keskittyminen tuntuu mahdottomalta ja jatkuvasti hankalalta, kannattaa rohkeasti jutella opettajan kanssa.

Koulujen tukirakenteet on tehty sitä varten, että oppiminen on mahdollista ja mahdollisimman helppoa jokaiselle. Jos aivosi toimivat vähän eri tavalla,­ mitä sitten! Koulu voi tukea sinua tässä. Lue lisää täältä.

Sama pätee siihen, jos tuntuu, että sinulla on jatkuvasti energiaa. Olet jatkuvasti menossa ja liikkeellä, ja paikallaan pysyminen on tuskaa. Keskittymisesi herpaantuu helposti etkä jaksa pitkään syventyä yhteen asiaan, koulussa luentoon tai kotona leffaan. Lue lisää keskittymisen ongelmista täältä.

Keskittymisvaikeudet ovat todella yleisiä. Et ole yhtään huonompi tai tyhmempi siksi, että aivosi toimivat hieman eri tavalla kuin joidenkin muiden. Kun puhut vanhemmillesi ja opettajillesi, saat keinoja tekemisen hahmottamiseen ja opit itse hallitsemaan ajatuksiasi paremmin. Ota avuksi keskusteluun esimerkiksi tämä lomake.

Syöminen hämmentää

Tunnetko itsesi lihavaksi ja rumaksi, vaikka muut väittävät, että olet kaunis ja laiha? Huolestuttaako, ettet pysty hallitsemaan syömäsi ruuan määrää? Yritätkö oksentaa, koska olet epämiellyttävän kylläinen? Oletko tarkkailut painoasi viime aikoina? Tunnetko mielihyvää, kun kontrolloit syömistäsi? Tuntuuko sinusta, että syömisen kautta pystyt kontrolloimaan koko elämääsi?

Ehkä vastaat joihinkin näistä kysymyksistä kyllä. Ehkä et osaa sanoa, mikä ruuassa häiritsee, mutta jokin suhteessasi siihen tuntuu oudolta. Voi olla, että sinulla on syömishäiriö. Lisää tietoa erilaisita tiloista löydät alta.

Se, miten mahdollinen syömishäiriösi ilmenee, ei ole olennaista. Tärkeintä on se, että jos sinulla on syömishäiriö, kyseessä on sairaus, joka ei ole sinun vikasi. Se ei ole itse valittu käyttäytymismalli, eikä liity pelkästään painoon ja ulkonäköön. Syömishäiriö on sairaus, johon sinä saat pyytää apua ja jota voidaan hoitaa.

Mitä enemmän koet, että kohdat sopivat sinuun, sitä tärkeämpää olisi ehkä keskustella asiasta jonkun kanssa.

Onko syöminen sinusta tuskallista ja pelkäät lihovasi?

  • Tunnet itsesi lihavaksi, ihan sama mitä muut sanovat
  • Pyrit pudottamaan painoa, ja pitämään sen alhaalla kaikin keinoin
  • Liikut paljon, mutta syöt vähän
  • Syöt rituaalinomaisesti tai seuraat tarkasti jotain dieettiä
  • Olet usein väsynyt ja palelet helposti

Jostain syystä suhteesi ruokaan on ehkä vääristynyt. Lisää tietoa löydät täältä.

Syötkö toistuvasti niin paljon, että sinulle tulee huono olo?

  • Et aina pysty hallitsemaan syömistäsi ja lopettamaan, kun olet täynnä
  • Syöt silloin, kun kukaan ei näe
  • Syöminen tuntuu väärältä ja syytät itseäsi pienestäkin annoksesta
  • Oksennat tai käytät lääkkeitä syömisen jälkeen, jotta et lihoisi ruuasta

Ahmintahäiriö on syömishäiriöistä todennäköisesti yleisin, vaikka se ei ole yhtä laajasti tunnettu kuin esimerkiksi anoreksia tai bulimia. Siitä voi opetella päästämään irti. Lue lisää häiriöstä ja siitä, miten siitä voi päästä eroon täältä.

Onko ruuan terveellisyys sinusta tärkeää?

  • Pyrit syömään aina terveellisesti
  • Noudatat tarkkaa dieettiä ja sääntöjä syömisessä
  • Pidät kirjaa syömisestäsi ja lasket kaloreita

Terveellinen syöminen on lähtökohtaisesti tietenkin hyvä asia. Jos ruuan ajattelu valtaa arkesi, voi olla, että kaipaisit apua. Lue lisää täältä.

On suhteesi ruokaan millainen tahansa, muista, että sinä olet kaunis ja tärkeä tyyppi. Jos nämä asiat pohdituttavat ja aiheuttavat elämääsi harmia, juttele siitä jonkun kanssa.

 

Kotona on vaikeeta

Kaikissa perheissä on erimielisyyksiä ja riitoja. Kenenkään ei kuitenkaan pidä pelätä omia perheenjäseniään tai kokea perheen takia jatkuvaa ahdistusta.

Turvallinen ja toimiva perhe muodostuu mm. tällaisista asioista:

  • Teette perheen kanssa kivoja asioita yhdessä.
  • Puhutte perheen kesken toisillenne yleensä ystävällisesti.
  • Voit puhua vanhemmillesi vaikeistakin asioista ja kertoa mielipiteesi.
  • Voit tuoda kotiin kavereita.
  • Kukaan ei lyö tai satuta toista kotonanne.
  • Kukaan ei koskettele sinua silloin, kun et sitä halua.
  • Sinulla on turvallinen olo vanhempien ja sisarusten kanssa.
  • Sinua lohdutetaan, jos olet surullinen.
  • Sinulla on kotona seuraa etkä ole kodissasi yksinäinen tai ulkopuolinen.
  • Saat kotona ruokaa.
  • Uskallat kertoa, jos olet tehnyt jotain väärää.

Jos kaikki edelliset kohdat ovat mielestäsi totta, kotisi on todennäköisesti turvallinen ja sinullakin on kaikki hyvin. Jos listassa on kohtia, jotka eivät kotonasi toteudu, mieti: Voisitko puhua asiasta vanhempien tai sisarusten kanssa? Jos et, voisitko puhua esimerkiksi isovanhempien, kummin, opettajan, koulun terkkarin tai jonkun muun tutun aikuisen kanssa?

Ota avuksi keskusteluun esimerkiksi tämä pohja.

Sinun ei tarvitse hävetä kotiolojasi. Voit myös saada apua jos niin haluat. Lue lisää täältä.

 

Satutan itseäni

Satutat itseäsi. Ehkä viiltelemällä, ehkä polttamalla, ehkä hakkaamalla seinää, tai muulla tavalla. Joskus itsensä satuttaminen kerran tai kahdesti on sitä, että kokeilet. Etsit rajoja. Haluat tietää, miltä se tuntuu. Kerrankin kokeileminen on vaarallista.

Jos satutat itseäsi uudelleen ja uudelleen, elämässäsi on jokin vinossa. Elämäsi tuntuu ehkä liian tuskalliselta. Fyysisen kivun aiheuttaminen vie ajatuksesi pois henkisestä tuskasta. Hetken ajan et tunne mitään muuta, ja se helpottaa. Kipu on koukuttavaa. Ehkä ensin vain kokeilit, miltä satuttaminen tuntuu, ehkä huomasit kivun sattumalta. Nyt sitä on vaikea lopettaa, vaikka haluaisitkin. Sinulla ei ole mitään hävettävää.

Et ole tehnyt mitään väärää, eikä kukaan voi tuomita sinua tekojesi perusteella.

Et myöskään ole ainoa, joka on joskus satuttanut itseään.

Mutta. Miksi teet niin? Kivun aiheuttaminen ei lievitä ahdistusta kuin hetkeksi. Elämässäsi on jotain, mitä et ole käsitellyt. Se ei katoa kivulla mihinkään. Viiltelemisen taustalla olevaa pahaa oloa voi lähteä purkamaan muilla keinoilla. Jos viiltelyä tuntuu tapahtuvan nimenomaan tietyissä tilanteissa, mieti, voisiko nämä tilanteet estää ennalta tai voisitko toimia silloin jotenkin toisin. Voisiko ahdistavan tilanteen jälkeen mennä ulos kävelemään, viestittää kaverille tai mennä kuumaan suihkuun? Jos totut viiltelemiseen, turvaudut siihen jatkossa entistä helpommin. Aina ei ole helppo tietää, mitkä asiat ovat johtaneet viiltelyyn ja miksi sitä tekee. Syitä siihen on juuri sen takia hyvä pohtia jonkun ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi koulun terveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi on koulutettu auttamaan tällaisissa tilanteissa.

Apua on olemassa. Jos haluat ensin pohtia asiaa itse, tee Vapaaksi viiltelystä ­ohjelman ajattelutehtäviä.

Jos haluaisit ottaa asian puheeksi aikuisen kanssa, mutta et oikein tiedä, miten, ota avuksi tämä lomake. Täytä se talteen itsellesi ja näytä se aikuiselle. Sen avulla pääsette juttelussa alkuun.

Oon huolissani kaverista

Hyvä! On hienoa, että olet huolissasi kaveristasi. Se tarkoittaa, että välität hänestä ja hänellä on elämässään ainakin yksi oikea ystävä.

Olet täällä ehkä siksi, ettet oikein tiedä, mitä tehdä seuraavaksi. Olet huolissasi kaveristasi, mutta miten voisit auttaa tai ottaa asian puheeksi?

Yksinkertaisin tapa auttaa on olla läsnä.

Järjestä kaverisi kanssa jotain kivaa tekemistä kahdestaan tai porukalla. Laita hänelle viestejä ja kysy kuulumisia. Usein jo tunne siitä, että joku ystävä on olemassa ja kokee toisen tärkeäksi, auttaa kaverin olotilaa.

Jos haluat puhua kaverisi kanssa, voit kokeilla esimerkiksi tätä:

  • Varaa juttelulle rauhallinen paikka kahden kesken. Menkää esimerkiksi kahville tai jutelkaa omassa huoneessa.
  • Kysy kaveriltasi avoimia kysymyksiä, kuten “Miten sä olet voinut?” tai “Mitä sulle kuuluu?” sen sijaan, että kysyisit vain “Onko sulla kaikki ok?” Siihen on helppo vastata joo joo.
  • Kuuntele enemmän kuin puhut itse. Voi olla, että aihe on kaverillesikin vaikea, eikä hän pysty puhumaan siitä heti avoimesti. Pelkkä läsnäolo, yhdessä juttelu ja tunne siitä, että sinua kiinnostaa, voi merkitä kaverillesi jo paljon.
  • Jos kaverisi avautuu, voitte pohtia yhdessä, mitä tilanteelle voisi tehdä. 
  • Keskustelun lopuksi tee kaverillesi selväksi, että välität hänestä ja olet läsnä, jos hän haluaa jatkossakin jutella.

Jos kaverisi tilanne vaikuttaa vakavalta, kerro jollekin luotettavalle aikuiselle. Se saattaa tuntua tyhmältä, mutta on lopulta kaverisi parhaaksi. Voisitko kertoa esimerkiksi omille vanhemmillesi tai kaverisi vanhemmille? Aikuiselle kertominen on tärkeää varsinkin silloin, jos kaverisi satuttaa itseään tai puhuu itsemurhasta. Voitte mennä esimerkiksi yhdessä juttelemaan koulussa kuraattorille tai koulupsykologille.

Muista myös, että sinun vastuullasi ei ole se, mitä valintoja kaverisi lopulta tekee. Omiin valintoihisi voit vaikuttaa: olla läsnä, kuunnella ja auttaa omien kykyjesi mukaan. Muista myös pitää huoli itsestäsi!

Lisää tietoa ja apukeinoja löydät esimerkiksi täältä.

Mistä tietoa?

Nuorten mielenterveystalo

Nuorten mielenterveystalossa on luotettavaa tietoa, omahoito-ohjelmia ja palveluohjeausta nuorten mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyen. Nettipalvelu on avoin kaikille.

MLL:n Nuortennetissä on nuorille tietoa mm. seksuaalisuudesta ja seurustelusta, mielenterveydestä, kiusaamisesta ja päihteistä. Nuortennettiä ovat tekemässä nuoret itse.

Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löytyy paljon tietoa mielenterveydestä, sekä esimerkiksi vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyy tiedon lisäksi mielenterveyttä tukevia harjoitteita, joita voi tehdä missä tahansa. Hengitysharjoitukset auttavat esimerkiksi rauhoittumaan stressaavassa tilanteessa.

Koulussa

Koulusi terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kaikki henkilöitä, jotka on koulutettu auttamaan myös mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Jos et oikein tiedä, mitä heille pitäisi sanoa, voit ottaa avuksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän Huoli puheeksi -lomakkeen. Löydät sen täältä. (Linkki avaa PDF-tiedoston.)

Jos haluat jutella jonkun kanssa..

Netari ylläpitää päivittyvää listaa erilaisista kahdenkeskisistä ja avoimista chateistä ja niiden aukioloajoista. Netarin lista löytyy täältä.

 

#Sekasin

Osa #sekasin-kampanjaa. http://sekasin247.fi MINÄ MUUALLA:► Twitter: http://twitter.com/nastynapalm► Instagram: http://instagram.com/nastynapalm► Enkkukanava: http://youtube.com/nastynapalm► Snapchat: @nastynapalm► Facebook: https://www.facebook.com/papananaamaofficialhttps://youtube.com/watch?v=X1uJhiE2oC0
Lue lisää
#sekasin -kampanja jatkuu! Tänään snäpissä (👉🏼 pajupurovuo) kerroin oman tarinani aiheeseen liittyen. Muista että sekasin247.fi -palvelun kautta voit hakea anonyymisti tukea myös ystävääsi varten. ❤️ @sekasin247
Kaikki me ollaan välillä vähän #sekasin 💭 Tärkeä kampanja ja tärkeä aihe. Lue lisää blogista!
Nyt on menossa sellanen kamppanja kun sekasin 24/7, jossa halutaan ottaa esille mielenterveysongelmia.. Ja miksi mä halusin tavallaan osallistua tähän on se, että myös minä hymyilevä, iloinen pirteä tyttö, olen kärsinyt mielenterveysongelmista. Mä olen sairastanut vakavan masennuksen ja rämpinyt sen kaiken paskan läpi ja nyt mä olen pisteessä, jossa tajuan, että uskallan ehkä jo luottaa siihen, et se on ohi. Mun pointti on se, että mielenterveysongelmien kanssa ei tarvi olla yksin. Uskalla hakee apua! Uskalla pyytää apua. Niin mäkin aina ajattelin, että "kyllä mä pärjään". En muuten pärjännyt. Mä myös hain apua ja sen ansiosta mä olen tässä. Hymyilen, nauran ja nautin asioista. Apu on tärkeä osa paranemista. Uskalla myöntää itselles sekä muille, että sä et ehkä pärjääkään. Tsemppiä kaikille, joilla on ollut/ on masennus. Ja mun ystävät.. Mä oon aina täällä! 💗 #sekasin247 #sekasin #finnishgirl #myösminä #igerstampere
http://www.demiaulos.com/2016/05/anna-aivojen-lepaa-ja-mielta-kevenna.html?m=1
Vähän vakavammasta aiheesta puhetta tälläkertaa.Kertokaa ihmeessä haluatteko jatkossa nähdä samankaltaisia videoita lisää.Video on osana #Sekasin-kampanjaa:Facebook: https://www.facebook.com/sekasin/Insta: @sekasin247Sivut ja 24/7 chatti: http://sekasin247.fiSekasin-sarja Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3284218Facebook: http://bit.ly/GlyffiFacebookTwitter: https://twitter.com/GlyffinenInstagram: https://instagram.com/glyffi/https://youtube.com/watch?v=M1nHb7C8QZA...
Lue lisää
Mielisairaudet ulkopuolisen näkökulmasta. Video on osana #sekasin - kampanjaa, ja jos sust tuntuu että sä oot sekasin, käy tsekkaa nää sivut!https://youtube.com/watch?v=rLw0Gn7XtYg
Lue lisää
Mielenterveysasioihin saa apua 24/7 -chatista 23.-29.5.. Löydät sen osoitteesta: http://www.sekasin247.fiMUISTA SEURATA MUA MYÖS NÄISSÄ!!!Blogi: http://www.naag.fiInstagram: https://www.instagram.com/jannenaakka/Periscope: https://www.periscope.tv/jannenaakkaFacebook: https://www.facebook.com/janne.naakkaTwitter: https://twitter.com/jannenaakkaSnapchat: jannenaakkaKIRJEET JA PAKETIT:Janne NaakkaPoste Restante00880 Helsinkihttps://youtube.com/watch?v=RlihjweNaM0...
Lue lisää
Nyt on taas saatu somessa näkyvyyttä todella tärkeälle asialle! #sekasin #sekasin247 Sekasin-kampanja koskettaa mua ittee ja viiltää tosi syvältä, joten nyt tulee sit vähän tiukempaa settiä. Mä olen kokenu elämässäni niin paljon syrjintää tästä aiheesta et nyt nostetaan kissa pöydälle! Mulla on ollu 12-vuotiaasta asti ahdistuneisuutta ja oon ollu tosi epävarma itestäni. Kyllä, mulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Ja mä kärsin siitä yksin ihan helvetin kauan, koska kynnys hakea apua on vielä 2010-luvullakin edelleen tosi suuri. Ihmiset, tehkää tätä kampanjaa näkyväksi, ollaan äärimmäisen tärkeen asian äärellä! Lisätietoa #sekasin kampanjasta löytyy kampanjan tägin alta. #anxiety #deletingthislater #textpost #important #selfcare #loveyourself #confidence
Ihmiset näkee ulkokuoren mut ei tiiä minkälainen ihminen todellisuudessaan on sisältään. Ihmiset ei tiedä toisten ihmisten menneisyyttä eikä tarinaa! Mut jokasella on jossain joku joka välittää ja jota kiinnostaa just sun hyvinvointi! Puhukaa kavereille, läheisille, sukulaisille..! Osallistukaa kamppamjaan #sekasin #sekasin247
Mikään video ei ole ollut miulle yhtä raskas käsiteltäväksi kuin tämä tässä. Puhun kuitenkin aidosti suoraan sydämestä. Toivon todella että videosta oli jollekulle apua. Olen itse apuni saanut ja onneksi myös täysin parantunutkin! Enää ei tarvitse vain piiloutua hymyn muodostaman suojamuurin taakse, vaan voi olla aidosti onnellinen. Työkin olette...
Lue lisää
I am taking part in a great campaign that encourages young people to talk about their mental health issues. If I can help others with my own openness, I'm stoked🙌🏻🎯🎉 #yhteistyö @sekasin247 #sekasin #sekasin247 #rugerhauer #snapchatminnihei
Se mitä sä näät yllä on onnellisen näköinen tyttö. Se on totta. Oon myös ajoittain hyvin hyvin surullinen ja aika loppukin. Mun lapsella oli just neuvola ja puhuin siellä neuvolantädille omistakin kuulumisista. Pyysin terapiakontaktia, koska tuntuu, että kannan liian suurta taakkaa harteillani ja meen liian usein sellasella "jaksaa,jaksaa, painaa, painaa"- ajatuksella. Me ollaan vaan ihmisiä, meidän EI TARVITSE aina jaksaa. Äsken varasin ajan psykologille ja hän totesi, että miten ihmeessä mä oikein jaksan. Itse olin ennen soittoa sitä mieltä, että jos nyt vähän juttelisin jonkun kanssa, mutta aattelin sen pitävän mua lähinnä hölmönä kun niin "pienestä" sinne meen. Älkää aliarvioiko tunteitanne, terapiaan voi mennä vaikkei kukaan oo kuollutkaan tai oo itse hyppäämässä just katolta. Kaikilla on joskus aikoja jolloin on vaikeeta ja PUHUMINEN on se mikä siihen auttaa, ei alkoholi, huumeet tai se pirun "kyllä se siitä ku käyt kävelyllä"-asenne. Jokaisella on myös lupa olla alakuloinen ja surra, se on kaikkien oikeus, vaikka sulla olis jonkun toisen silmiin asiat hyvinkin. Oon sitä mieltä, että KAIKKIEN tulisi joskus mennä terapiaan, se on ihanaa ja kasvattaa myös ihmistä. Terapiassa käyminen EI OLE noloa ja masennuksesta tai muista mielenterveysongelmista puhuminen ei ole noloa. Älkää aliarvioiko itseänne ja tunteitanne, vaan kertokaa ihan rohkeesti haluavanne mennä terapiaan jos on VÄHÄNKIN sellanen olo, että ehkä se vois auttaa sua ❤ Mulla on itsellä ollu masennus taustalla useamman vuoden enkä oo ikinä salannu sitä. Jonkun silmiin oon aina ilonen ja positiivinen ja se on ollu aina mun tapa selviytyä. Nautin oikeesti tosi pienistä jutuista ja yritän keskittyä hyviin asioihin mitä mulla on, mutta välillä niitä tunteita on pakko päästä purkamaan ammattilaisen kanssa, että saa sitä taakkaa pois harteilta. Oon mukana Ylen #sekasin -kampanjassa, jonka ideana on tuoda mielenterveysongelmat näkyviin, ei niissä oo mitään hävettävää! Mä en ole hullu jos käyn terapiassa tai masentunut, et sinäkään! Jos sulla on YHTÄÄN sellanen fiilis, että haluaisit puhua jollekin, niin ​Kirjota tänne http://sekasin247.fi ​. Siellä chatti auki 23-29.5. 24/7. Puhu, saat apua ❤️ #sekasin247
#sekasin Oon aina puhunut avoimesti mielenterveys taustastani joten tämä ei sinänsä ole "haaste" minulle. On ok sanoa jos ei jaksa ja hakea apua. Itse olen kärsinyt masennuksesta pienestä pitäen ja kohdannut jos jonkunmoisia asenteita ja ennakkoluuloja, toivottavasti oon myös rikkonut niitä kertomalla että olen ihminen siinä missä muutkin, vaikka kärsin mielenterveysongelmista. Hyvän terapian myötä olen voinut jo tovin aika hyvin, välillä paniikkioireet ja muut nostavat päätään, mutta silloin tiedän avata suuni ja levätä. Avun hakeminen voi tuntua välillä hankalalta, mutta se kannattaa.
Kaikilla meistä on joskus vaikeaa. Toisilla meistä on vaikeampaa kuin toisilla. Mielenterveysongelmia ei kannata hävetä tai piilotella. Mäkin oon ollut joskus aika sekasin ja käynyt moikkaamassa tätejä Aurorassa. Plus mulla on myös paljon kavereita, jotka on tai ovat olleet sekasin. Pointti on se, että kenenkään ei tarvi olla sekasin yksin. On vahvuutta näyttää oma heikkoutensa. Puhuminen auttaa ✖️ Yhteistyössä @sekasin247 #sekasin #sekasin247 #finnishboy #suomipoika #selfie #meitsie #helsinki #igersfinland #igdaily
hastag mielenterveys. Joskus mieli on vähän niinku tää kynttilä. Sen pitäisi kohota ylväänä ylöspäin, mutta se kääntyykin väkisin kohti maata (kiitos aurinko kun tuhosit kynttiläni 😭). Miten sen saa pois sieltä maasta? Kynttilän voi sulattaa ja muotoilla uudestaan, mutta entä ihmismieli? Uskon, että puhuminen auttaa kaikkeen. Tai en oikeastaan usko, tiedän sen! Vaikka saan paljon viestejä siitä miten ihanan positiivinen oon, ahdistaa ja masentaa sitä välillä täälläkin päässä ihan kunnolla 👀 Ja se on ihan ookoo. Mutta sitä huonoo fiilistä ei todellakaan tarvii kestää yksin, vaan se kannattaa jakaa jonkun kanssa 👭 Hyvä ystävä, isä, äiti, isoveli, naapuri, kuka vaan kelpaa! Puhuminen auttaa, lupaan sen 😘 Oon mukana Ylen hyväntekeväisyyskamppiksessa #sekasin ja ton tiimoilta ensi maanantaina avataan www.sekasin247.fi -osoitteeseen palvelu, jossa voi anonyymisti jutustella ammattilaisten kanssa mielenterveydestä 👌🏻 Sitä ennen voit tutusta Yle Areenassa Sekasin -nimiseen sarjaan, sillä oon saanu viestejä että senki kattominen on jo helpottanu omaa mieltä 🙃 Tuu kans pyytää mua kamuks snäpissä, oon siellä nimellä maijupellikka 👻 ja muistuttaako toi kynttilä teidän mielestä mielenterveyttä vai oonko vaan tosi #sekasin 😂😂😂😏
regram @kalenterikarju Jokainen meistä on välillä vähän sekasin. Aina ei oo helppoo. Joskus meinaa esim. pää räjähtää. Sit sitä vaan tärisee yksin himas, ahistaa, itkettää, eikä pääse ylös sängystä. Usko elämään on katkolla, eikä oo ketään, joka kuuntelisi. Porukoille on vaikeeta puhua, ystävät ei kuuntele. Jep. Trust me, se on tuttua myös mulle, vaikka somessa aika usein oonkin positiivinen, tsemppaava ja iloinen. Mutta luottakaa muhun kun sanon, että noista sinisistä fiiliksistä pääsee ylös. Puhuminen auttaa 🐸 #sekasin #sekasin247 #finnishboy #selfie #meitsie
tää oli ehdottomasti yks vaikeimmista videoista ikinä kuvata ja julkaista. toivottavasti tästä on apua jollekin.mielenterveysasioista pitäisi puhua enemmän, paljon enemmän. ne on ihan mielettömän yleisiä ja mahdollinen häpeän tunne niiden ympärillä voi olla hidaste hakea apua. hakekaa apua. olette arvokkaita.ylen #sekasin-kamppanja avaa 23.-29.5. 24/7 chat palvelun osoitteeseen www.sekasin247.fi käyttäkää...
Lue lisää
Mentaalisavuke: "Te jotka tällä hetkellä viiltelette, lopettakaa se. Ei ole wörttiä". Mentaalisavuke kertoo omasta teini-iän masennuksestaan ja viiltelystä sekä siitä miten hän selvisi.KIOSKihttp://kioski.yle.fi/http://twitter.com/ylekioskihttp://instagram.com/ylekioskihttp://facebook.com/ylekioskiYLE TV2 arkisin klo 19.30https://youtube.com/watch?v=lMDDDhgz2zI
Lue lisää

Sekasin: Draama

Palkitun #Lovemilla-sarjan tekijöiden uusin taidonnäyte Sekasin sijoittuu psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jossa sarjan nuoret päähenkilöt ovat hoidettavina. Mustan huumorin värittämä sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenassa ja YouTubessa. Yle TV2:ssa sarja nähdään 23.5.–26.5. klo 20.30.

Kaikki jaksot Youtubessa ja Yle Areenassa.

Sekasin_keyart_iso_lotta

Sarjan päähenkilö on 17-vuotias Papillon (Elias Westerberg). Hänellä on väkivaltainen, päihteitä väärinkäyttävä isä (Antti Reini), jonka vanavedessä myös Papillonin elämä on suistumassa pois raiteilta. Jos kurssi ei vaihdu, on hänen määränpäänsä nuorisovankila. Suljetulle osastolle Papillon päätyy sekakäytöstä aiheutuneen psykoosin johdosta.

Satakieli (Eve Hotti) on suomenruotsalaisessa perheessä varttunut parikymppinen sairaanhoitajaopiskelija. Hän on luova persoona ja joutuu silmätikuksi ja kiusatuksi – kunnes skitsofrenia puhkeaa. Hyde (Anssi Niemi) on maanisdepressiivinen: välillä menee kovaa, mutta vastapainona on halu kuolla. Lumikki (Anna Böhm) kärsii ns. kiltin tytön syndroomasta. Lopulta liika suorittaminen vie Lumikin kuilun reunalle.

Neljä päähenkilöä kohtaa toisensa psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Sekasin on kuvattu autenttisissa puitteissa Kellokosken mielisairaalassa. Sarjan käsikirjoitus on ideoitu yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien kanssa.

24/7/365

masiskupla_6SEKASIN on tieto siitä, että kukaan meistä ei ole yksin. Kenelläkään meistä ei ole mitään hävettävää. On ihan ok, ettei aina ole ok.

SEKASIN on palkitun #Lovemillan tekijöiden uusi draamasarja, joka perustuu tositapahtumiin. Draama on katsottavissa Youtubessa ja Yle Areenassa 14.5. alkaen.

SEKASIN on Ruger Hauerin biisi, joka soi draaman ja koko kampanjan tunnusbiisinä.

SEKASIN on suoraa puhetta mielenterveydestä.

 

Mikä Sekasin?

Joka viides suomalainen nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat tärkein nuorten toimintakykyä heikentävä sairausryhmä. Noin puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Meillä on ongelma, ja sille on tehtävä jotain. Siksi Yle, Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto toteuttavat Sekasin-kampanjan. Tarkoituksenamme on rohkaista nuoria puhumaan ongelmista ja vaikeista asioista. Kukaan meistä ei ole mielenterveyden kanssa yksin tai ainoa, joka ongelmista kärsii.

SEKASIN saa jatkoa tammikuussa 2017. Mielenterveysseura jatkaa palvelua samalla konseptilla Me-säätiön myöntämän rahoituksen turvin.

Me mahdollistimme tämän

 

Yle-logo_RGB_valkoinenmll_logo_valkoinenmieli_logo_valkoinenmielenterveyden_keskusliitto_logo_valkoinen

 

 

Sosped-säätiö – Mieletöntä valoa – Pelastakaa Lapset ry – Väestöliitto – Nuorten Exit ry – A-klinikkasäätiö – Yle lapset ja nuoret – It’s Alive Films – Sininen Meteoriitti – Ninchat – Flockler
Lotta Sjöberg – Henri Pulkkinen – Mikko Kuoppala – Tommi Langen – Iisa Pykäri – Mikko Pykäri – Viivi Rintanen – Sami Pirkola – Maiju Voutilainen – Maiju Pellikka – Tuomas Kukkonen – Hannu Häikiö – Juuso Pekkarinen – Janne Naakka – Jenni Rotonen – Sara Vanninen – Paju Purovuo – Sini Laitinen – Tuomo Kaski – Demi Aulos – Eino Nurmisto  – Martin Kalliola – Jussi Pulkkinen – Matti Roth – Mikko Toiviainen – Susanne Aalto